Rekisteröity vai rekisteröimätön

Rekisteröity vai rekisteröimätön

Turkin pituus ei tee norjalaista metsäkissa

Usein kuulee sanottavan, että mummolassa oli 60- tai 70-luvulla norjalainen metsäkissa tai puolinorski. Se ei kuitenkaan ole voinut olla mahdollista, sillä ensimmäinen norjalainen metsäkissa tuotiin Suomeen vasta vuonna 1979.

Kotikissat ja maatiaiskissat kantavat pitkäkarvageeniä. Suvussa ei siis tarvitse olla rotukissaa, jotta kissasta tulee puolipitkä- tai pitkäkarvainen. Kotikissa voi olla rotukissan näköinen, mutta pelkkä turkin pituus tai muu ulkonäköseikka ei siis tee kissasta rotukissaa. Rotukissan tekee rekisterikirja, jonka avulla pystytään osoittamaan useita sukupolvia taaksepäin puhtaita rotukissoja.

Jos kissallasi ei ole rekisterikirjaa, voit kutsua sitä kotikissaksi. Kotikissa on joko ns. maatiainen tai sekarotuinen kissa. Maatiainen on jalostamaton kesykissa, johon ei ole sekoittunut mitään rotua. Kissaa, jonka emo tai isä on rotukissa, ei pidä nimittää maatiaiseksi. Tällainen rekisteröimätön kissa on aina kotikissa.

 

Rekisterikirjalla vai ilman

Rotukissan rekisteröiminen Kissaliittoon, TICAan, CFAan ja WCFn maksaa vain muutaman kympin. Rekisteröiminen ei siis maksa satasia vaikka monet sekarotuisia tai rotumixejä tehtailevat ”kasvattajat” näin väittävät ja sillä perustelevat alhaisempaa kissan hintaa. Usein kuulee myös väitettävän, että pentuetta ei rekisteröidä, koska silloin kissoja ei tarvitse käyttää näyttelyissä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Rekisteröinnin edellytyksenä EI ole se, että kissan on osallistuttava näyttelyihin.

Myöskään väittämä, että pennun omistaja voi itse rekisteröidä kissansa myöhemmin, ei pidä paikkaansa. VAIN liittoihin rekisteröityneet ja kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneet kasvattajat voivat rekisteröidä pennun ja kasvattaja voi rekisteröidä ainoastaan rotupuhtaita pentuja, joiden vanhemmat on rekisteröityjä ja samaa rotua. Jos siis hankit rekisteröimättömän kissan, rotumixin esim. puolinorskin, et pysty sitä myöhemmin rekisteröimään mihinkään kissaliittoon. Tällöin olet hankkinut itsellesi kotikissan.

 

Näyttelyihin vai ei

Jokainen kasvattaja toivoo kasvatilleen rakastavaa ja huolehtivaa kotia, jossa kissa saa jokapäiväistä huolenpitoa. Näyttelyt ovat suurimmalle osalle kasvattajista sivuseikka tai lisäbonus. Jos etsit itsellesi lemmikkiä, kerro se kasvattajalle ja hän tarjoaa pentueesta niitä yksilöitä, joiden hän ei toivo eikä oleta käyvän näyttelyissä. Jos törmäät kasvattajaan, joka vaatii pennun mukana tarkat ehdot kissan käyttöön esim. näyttelyttämiseen, vaihda kasvattajaa tai valitse pentu, joka ei ole ulkonäöllisesti pentueen lupaavin.

 

Ai niin! Kotikissat saavat osallistua näyttelyihin, niillä on siellä oma kotikissaluokkansa.

 

Lähteet: Kotikissayhdistys KOKIS ry, Suomen Kissaliitto